Luontopäiväkirja

Tammikuu 20, 2008

Mukavia luontohavaintoja

Aihe: Liikkeellä luonnossa — jukka @ 4:05 pm

liito-oravan-papanat.jpg

p1010122b.JPG

Hei vaan luonnon ystävät!

Kuluneella viikolla ei paljon talven tuntua ollut ilmassa. Keski-Suomessa satoi vettä ja räntää ja sama tahti jatkui vielä viikonloppuna. Ensi viikoksi luvataan hieman pakastavaa, joten päästään ainakin hetkeksi näistä sulakeleistä.

Mukavia luontohavaintoja oli viikolla kaksikin. Ensimmäinen oli liito-oravan reviiri, jonka löysin nelostien tuntumasta. Alueella on joskus ollut hakkuu, mutta isot haavat on jätetty säästöpuiksi, ja niissä oli monissa tikankoloja. Yhden juurelta löysin keltaisia papanoita, jotka - uskoisin olevani täysin varma asiasta - kuuluvat liito-oravalle. Aloin sitten tutkimaan aluella laajemmin, ja papanoita alkoikin löytyä aika monen puun juurelta. Kaikki olivat keltaisia, ja tämä selittyy sillä, että liito-orava syö talvella koivun norkkoja, joiden siitepöly värjää papanat keltaisiksi. Kuvassa on juuri tällaisia papanoita. Erikoista oli se, että kaikki papanat löytyivät haapojen juurilta ja tämä varmaankin selittyy sillä, että liito-oravan ruokavarastot ovat tikankoloissa, joita juuri yksinomaan tällä alueella oli haavoissa. Tänään vein sinne yhden isoreikäisen pöntön. Liito-orava nimittäin tekee pesänsä myös pönttöön mielellään. Ensi keväänä pitää käydä tutkimassa, olisiko siinä pesä ja mahdollisia poikasia.

Toinen mukava havainto oli koskikara, joka oli taas tullut Sarpatin laavun vieressä olevalle purolle. Keski-Suomen koskilla niitä on paikoitellen paljonkin, mm. Konneveden Siikakoskella on tavattu tänä talvena 17 karaa. Pienessä purossa karan reviiri on aika iso, siilä sen on saatava talven aikana riittävästi ruokaa. Reviirin haltija ajaa muut pois. Keski-Suomeen tulevat karat ovat muuten ruotsalaisia ja norjalaisia karoja. Etelään pitää niidenkin päästä talvea pakoon - ihan kuin meidän suomalaistenkin…

Tammikuu 11, 2008

Vuoden vaihtuessa

Aihe: Liikkeellä luonnossa — jukka @ 7:11 am

p1010100.JPG

Hei vaan luonnon ystävät!

Viimeksi kirjoittelin kesällä tätä luontopäiväkirjaa kun lähdin Tenolle. Moni luuli varmaan, että virta vei miehen mennessään, mutta onneksi ei sentään niin käynyt. Uuden vuoden lupauksena lupaan lukijoille, että nyt kirjoitan säännöllisesti enkä pidä pitkiä taukoja. Ikävintä oli tässä syksyn aikana, että kamerani vaurioitui, enkä pysty saamana uusia kuvia vähään aikaan. Pitää käyttää niitä, joita on arkistossa.

Talvinen metsä on aika hiljainen tällä hetkellä. Tammikuun talvilintulaskennassa tulos jäi vain 10 lajiin,vaikka kuulostelin ja seisahtelin reitillä aika ajoin. Viime vuoteen verrattuna lintujen määrä on vähäisempi ja lajejakin on vähemmän. Näkyvin puute on käpylinnut, joita ei ole näkynyt lainkaan. Viime vuonnahan niitä oli todella runsaasti. Ruokinnalla ei ole käynyt keltasirkkujakaan.

Vahvistunut myyräkanta lupaa hyvää pöllövuotta. Koko syksyn olenkin panostanut Tikkakosken, Kuikan, Jokihaaran ja Vehniän seutujen pöllön pönttöjen tarkastuksiin. Olen korjaillut huonokuntoisia ja vienyt joitain uusiakin metsiin. Näillä seuduilla on kierroksessa nyt noin 60 pönttöä viiru-, lehto-, helmi- ja varpuspöllöille, joten ihan varmasti jossakin niistä on pesintä tulevana keväänä. Ensimmäiset tarkastukset pesinnöistä teen huhtikuun puolivälin paikkeilla, joten jos olet kiinnostunut lähtemään mukaan, niin ota yhteyttä.

Siitä Tenon reissusta vielä. Kalakelit olivat niin kehnot että ilman lohta jäätiin. Veljeni Jarin kanssa siirryimmekin lintuharrastuksen pariin ja saimme hienoja kokemuksia löytäessämme uusia lajeja. Pulmankijärvellä tapasimme hiiripöllöpoikueen. Juuri ja juuri lentokykyiset poikaset istuivat tunturikoivujen oksilla arkoina.

Toteutettu WordPress-ohjelmiston voimalla