Linturetkellä auringonnousun aikaan
Hei vaan luonnon ystävät!
Tapasin tällä viikolla kaverini Tomin, jonka kanssa rengastimme viime keväänä pöllöjä ja haukkoja. Tomi antoi cd-levyllisen petolintujen ääniä, joita voi käyttää atrappina eli houkuttimena. Hän kertoi, että nyt tähän aikaan keväästä kanahaukat ovat jo pesillään ja sen voi varmistaa helposti soittamalla äänitettä. Varsinkin naaras tulee sähäkäsäti paikalle, jos vaan on reilun puolen kilometrin säteellä paikasta.
Siispä tuumasta toimeen tänä aamuna. Herätyskellon laitoin soimaan viideltä, mutta into oli niin kova, että piti nousta jo ennen kellon soimista. Aamuhämärissä ajelin sille paikalle, josta viime keväänä löysin kanahaukan pesän. Pysäytin auton muutaman sadan metrin päähän ja kuuntelin ensin kymmenisen minuuttia. Aurinko ei ollut vielä noussut. Varpuspöllön vihellys kuului hakkuuaukon reunasta. Sillä alueella on ollut pariskunta äänessä parina iltana ja minulla on sille kolmekin pönttöä. Varpuspöllö vaan on aika nirso asettumaan pönttöihin, mutta yritetään nyt ainakin. Paras pönttö on Tomin mukaan n. 17 sentin halkaisijalla oleva kolo ja 40 mm lentoaukko. Pönttö saa olla n. 40 senttiä korkea, seinämien tulee olla aika vahvat, jopa 7 senttiä etuseinässä. Lautapönttöön sitä siis on vaikea saada tulemaan.
Ei ollut tämä haukka kotosalla. Mutta odotellaan vielä - onhan tässä aikaa ja kevättä jäljellä. Sitten seuraavalle paikalle, jossa olin nähnyt viime syksynä aikuisen ja nuoren kanahaukan. Pysäytin auton kilometriä ennen ja kuuntelin, olisiko viirupöllö äänessä, koska siinä lähistöllä on pönttö. Ei ollut sekään, mutta taas varpuspöllö, joka sekin oli liikkeessä. Ja saattoi siellä olla vielä toinenkin. No sitten lähemmäksi haukkapaikkaa. Kolmisen kertaa kun soitin levyltä haukan jäkätyksen, niin jo kuului vastaus. Taakseni koivun oksaan oli lentänyt kanahaukka - naaras varmaankin - joka jäkätti ja varmaan ihmetteli, kuka on tullut reviirille. Se jäi n. 150 metrin päähän, eikä tullut lähemmäksi vaikka soitin levyä useasti. Toinenkin haukka kuului olevan äänessä vajaan kilometrin päässä mäen rinteessä, jossa viime syksyisellä retkellä olin myös nähnyt kanahaukan. Hieno juttu - reviiri on siis asuttuna. Tälle keväälle riittää työtä, kun sen pesän sieltä etsii.
Vielä kiertelin pari paikkaa, mutta niiltä ei vastattu. Mutta olipa hieno aamu ja mukava on olla aikaisin liikkeellä. Iltakin oli vielä upea, sillä tuuli oli tyyntynyt ja ilma oli lämmin. Käväisin pyörällä tekemässä Särkimäen lenkin. Itärannalla varis oli korpin kimpussa ja syöksyili monta kertaa puussa istuvan korpin kimppuun. Taisi korppi tulla variksen reviirille ja se oli ajettava pois.
Yllättävä havainto löýtyi pyörälenkillä ampumaradan tien varresta. Siellä on pari haapaa ihan vierekkäin ja niissä on molemmissa tikankolot. Olen silloin tällöin tarkastanut ne ja koputellut, josko siellä olisi varpuspöllö. Nyt toisen niistä juurelta löytyi keltaisia papanoita - aivan kuin liito-oravan papanoita! Paikkahan olisi juuri sopiva, sillä alueella on useita haapoja ja monessa on tikankoloja. Kirjasta en löytänyt mitään muutakaan eläintä, joka olisi samanlaiset papanat tehnyt, joten hyvinkin mahdollista voisi olla, että liito-oravia olisi Tuohimäessä. Tässä Myllykadulla, jolla asun, oli liito-oravia vielä silloin kun rakensimme. Mutta kun rakennuksia tuli lisää, niin oravatkin hävisivät. Olisipa hienoa, jos ne olisivat muuttaneet Tuohimäkeen. Niille on vietävä sinne pönttöjä vielä tänä keväänä. Netistä otetussa kuvassa on liito-oravan papanoita.
Pähkinähakkikin käväisi vielä lintulaudalla tänään. Kaiken kaikkiaan hieno sunnuntai!
Ottakaapa opiksi ja herätkää aikaisin. Aamulla voi nähdä ja kuulla paljon sellaista, mitä päivällä ei näe.
