Luontopäiväkirja

Tammikuu 12, 2009

Talvirallin viimeisen sijan ehdoton voittaja

Aihe: Liikkeellä luonnossa — jukka @ 3:57 pm

Hei vaan luonnon ystävät!

Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen talviralli käytiin viime viikon lauantaina. Keli oli mitä mainioin - aurinko nousi kauniisti, oli sopivasti pikku pakkanen ja lintuja oli paljon liikkeellä. Juhan kanssa osallistuimme luomu-sarjaan, jossa ei autoa saa siirtymisiin käyttää. Niinpä kävelimme ja pyöräilimme, hoidimme siinä sivussa kuntoamme ja yritimme tietysti löytää lintulajejakin mahdollisimman paljon. Omasta kotipihasta niitä löytyikin eniten, ja metsästä, josta toivoin että olisimme nähneet töyhtötiaisen, hippiäisen ja puukiipijän, emme niitä sitten löytäneetkään. Mutta n. 30 linnun teeriparven kuitenkin, ja se tietysti oli mukava havainto. Niin että jos sanotaan, että kanahaukka pistelee niitä poskeensa, niin ainakaan tuota parvea se ei ollut lannistanut.

Pyöräilimme Tikkakoskella Liinalammilla, josta tuloksetta etsimme varpusia. Niitä on siellä ollut pensasaidoissa, mutta eipä ollut tällä kertaa. Valitettavan harvaksi ovat käyneet varpusen elinympäristöt. Ennen niitä oli lähes jokaisessa aidassa, mutta nyt ei ainuttakaan. Voihan tietysti olla, että ne ovat nyt kaupungissa, ja palaavat tänne maalle sitten keväällä pesimään. Lajimäärämme jäi vain 16:een, ja sillä määrällä jäimme kisan 25 joukkueesta viimeiseksi. Yhtään ns. ässää, eli sellaista lajia, joita muilla joukkueilla ei ole, ei meillä ollut. Muutamat joukkueet olivat niitäkin onnistuneet saamaan. Pähkinähakki sentään oli Myllykadulla “kotosalla” ja me muutaman muun joukkueen kanssa sen näimme. Peippo sen sijaan piileskeli jossain, eikä tullut kuin vasta sunnuntaina taas ruokinnalle, kun ilmakin hieman lämpeni.

Kisan viimeinen sija ei haittaa yhtään mitään, sillä saimme kuitenkin viettää hienon päivän ulkona. Paras luomujoukkue keräsi Jyväskylän ympäristöstä 33 lajia,jok a on aika kunnioitettava saavutus. Heille kertyi polkupyöräkilometrejäkin liki 30. Ja parhaan joukkueen saalis oli 45 lajia, mutta sen joukkueen jäseniä olivatkin Keski-Suomen parhaat lintumiehet.

Se siitä kisasta. Eilen tein sitten vähän kuin paikkaukseksi pitkän lumikenkäretken Vehniän suuntaan. Tehokas retki, kun suurimmaksi osaksi kävelin aukeita paikkoja, joissa lunta oli enemmän. Pitkästä aikaa näin isolepinkäisen, joka otteli käpytikan kanssa. Ja vilauksen näin ehkä pohjantikastakin, joka kopsutteli nuoressa männikössä.

Vaihtoehtona lumikenkäilylle oli hiihtolenkki, mutta kun muistui mieleen tuo mainio sanonta:
“Ken latuja hiihtää, latujen on vanki.
Vapautta on vain umpihanki”,
oli valinta selvä. Ei muuta kuin umpihankeen!

Joten - ei muuta kuin lumikenkäilemään. Pikku pakkasessa se on mitä mainiointa liikuntaa, eikä yhtään askelta tule ilmaiseksi!

Ei kommentteja »

Ei kommentteja toistaiseksi.

Tämän artikkelin kommentit RSS-virtana. TrackBack URL

Kommentoi

You must be logged in to post a comment.

Toteutettu WordPress-ohjelmiston voimalla