Luontopäiväkirja

Tammikuu 17, 2009

Hankikelit!

Aihe: Liikkeellä luonnossa — jukka @ 8:21 am

p1010050a.JPG

Hei vaan luonnon ystävät!

Tuntui miltei keväältä, kun liikuskelin eilen Kalmujoen varressa. Retki sinne suuntautui oikeastaan sen takia, kun Keskisuomalaisen toimittaja Esa Jokinen lähetti minulle sähköpostia Kalmujoen jäätyneestä koskesta. Vastauksessani kerroin hänelle, miten tulvavesi pakkasten tullessa jäätyy, ja että kun tulva laskee, niin jääkannen ja veden välissä onkin miltei metrin verran tyhjää. Viime vuonna putosin jääkannen läpi, ja kolahdin kiville lumikenkineni. Tänä vuonna tulva oli viimevuotista pitkäaikaisempi, ja vettäkin oli enemmän. Harmitti, etten kulkenut siellä silloin kun vesi oli korkealla, sillä se olisi varmasti ollut näkemisen arvoista.

Saukko näytti jäljistä päätelleen taas käyneen joella, mutta kovin paljoa sen jälkiä ei näkynyt vielä. Kevään tullen sitten ehkä enemmän. Mutta mikä oli sitten kaikkein parasta tuossa retkessä, oli se, että alkuviikon sateet ja sen jälkeiset kovat pakkaset olivat jäädyttäneet hakkuuaukoilla lumen pinnan hankikannoksi. Oli mahtavaa kulkea, kun kenkä ei uponnut yhtään ja hanki kesti jopa juoksemista! Tästä herkusta kannattaisi nyt nauttia niin kauan kuin pakkasia riittää. Luulen, että kun ilma lauhtuu, niin hankikannotkin häviävät ennen kuin keväällä taas tulevat uudestaan.

Hankikeleistä sen verran, että nyt kun sade laski lumen pintaa, se samalla häivytti myyrien käytäviä. Hangella onkin nyt nähtävissä myyrien “uria”, eli varmaankin niiden käytävien lattiatasot. Ja sitä papanoiden määrää! Särkimäessä kun kuljeskelin viikolla, niin hangen pinta oli aivan täynnä mustia papanoita. Myyriä on varmasti hehtaarilla sadoittain, sillä käytäviä, reikiä ja niitä papanoita oli todella paljon. Kärppä- ja lumikkokanta varmasti lähtee nousuun, sillä ruokaa niille kyllä nyt riittää. Pöllöilläkin on ainakin toistaiseksi juhla-ateriat, mutta miten käy, kun mennään kevääseen. Toivottavasti tuo myyrien runsaus kestää kesäkuulle asti, jotta pesistään lähteneille pöllönpoikasille jäisi syötävää. Jossain vaiheessa myyräkanta kuitenkin romahtaa, ja usein niin tapahtuu juuri kevään aikana.

Päivä on pidentynyt jo selvästi. Parhaiten sen huomaa siitä, kun neljän aikaan iltapäivällä on vielä valoisaa. Viikossa päivä pitenee puolella tunnilla. Viikon päästä on sitten Pihabongaus, johon nyt jo kannattaa valmistautua. Omalle lintulaudalle voi etukäteen viedä syötävää enemmän, niin se saa linnutkin käymään sillä ahkerammin.

Kuvassa Kalmujoen jäätynyt koski keväällä 2008.

Ei kommentteja »

Ei kommentteja toistaiseksi.

Tämän artikkelin kommentit RSS-virtana. TrackBack URL

Kommentoi

You must be logged in to post a comment.

Toteutettu WordPress-ohjelmiston voimalla